Vuoden 2023 hallitusohjelman mukainen investointipaketti (1,6 mrd. € tieverkon kehittämiseen ja korjausvelan pienentämiseen ja 1,4 mrd. € raideinvestointeihin ja raideverkon parantamiseen) on kipeästi kaivattu päätös ja kertoo siitä, että pitkäjänteinen vaikuttamistyö sen eteen, että liikenteen rooli investointien mahdollistajana on vihdoin tunnistettu. Vuonna 2021 laadittu ja hallituskausittain päivitettävä 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma antaa hyvän pohjan liikennejärjestelmän kehittämiselle. Päätöksenteon pitkäjänteisyys tarvitsee kuitenkin rinnalleen kestävän rahoitusmallin, joka ulottuu yli hallitus- ja budjettikausien. Samalla liikennepoliittiseen päätöksentekoon on kytkettävä tiukemmin mukaan maankäyttö- kaavoitus ja elinkeinopolitiikkaa valtionhallinnon sisällä. Lisäksi meillä on paljon parannettavaa EU-rahoituksen hyödyntämisessä infrahankkeidemme vauhdittamiseksi.
Mittavan investointiohjelman ohella kevään 2023 hallitusohjelma pitää sisällään tervetulleen kirjauksen liikenteen rahoituksen ja verotuksen kokonaisuudistuksesta. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että hankkeen kunnianhimon taso pidetään riittävän korkeana ja nyt kerralla luodaan malli, jolla liikennejärjestelmän rahoitus ja verotus pystyään ratkaisemaan kestävällä tavalla, myös tulevien sukupolvien näkökulmasta. Suomessa maantieliikennettä verotetaan, mutta tuotot eivät kanavoidu tieverkon tai tienkäyttäjien hyväksi. Suomessa liikenteeltä perittävistä maksuista ja veroista palautetaan 19 prosenttia liikenneväylille, josta noin puolet tiestölle. Esimerkiksi Ruotsi palauttaa tuloista takaisin väylille 53 prosenttia.
Keskuskauppakamari ehdottaa, että tieliikenteelle luodaan uusi liiketoimintaan perustuva rahoitusmalli. Rahoitusmallissa valtioyhtiö mahdollistaisi korjausvelan purkamisen sekä etupainotteiset investoinnit väyliin. Valtio omistaisi yhtiön sataprosenttisesti ja yhtiön tulot kerättäisiin tiemaksuilla, jotka korvaisivat osittain nykyisen polttoaineveron. Liikennepolttoaineiden verotusta alennettaisiin, niin etteivät kansalaisten ja elinkeinoelämän liikkumisen kustannukset kasvaisi.
Logistisesti Suomi on saari. Suomen sijaintiin tai pitkiin etäisyyksiin kohdemarkkinoilta emme voi vaikuttaa. Haluamme kuitenkin olla vaikuttamassa siihen, että suomalaisten yritysten kilpailukykyä ei heikennetä kansallisilla maksuilla, jotka nostavat logistiikan kokonaiskustannuksia. Tällainen maksu on esimerkiksi väylämaksu. Väylämaksu on veroluonteinen lisäkustannus, joka lankeaa vientiyrityksille maksettavaksi merirahdin yhteydessä ja lisää entisestään takamatkaa markkinoille. Meidän mielestämme meriväylät ja niiden ylläpito on valtion perusinfraa, joiden ylläpito tulee rahoittaa valtion budjetista. Kotimarkkinamme on pieni ja yritysten suuntautuminen ulkomaanmarkkinoille on välttämätöntä ja Suomen kansantaloudelle erittäin merkittävää. Suomen vientiyritysten kilpailukyvyn parantamiseksi olemme ehdottaneet väylämaksun poistoa pysyvästi.
”Luodaan malli, jolla liikennejärjestelmän rahoitus ja verotus pystytään ratkaisemaan kestävällä tavalla, myös tulevien sukupolvien näkökulmasta.”