Verokiila

Suuri yritysjuridiikkapäivä

Keskuskauppakamarin uudistunut tapahtuma Suuri yritysjuridiikkapäivä tarjoaa kattavan läpileikkauksen yrityksiä koskettavista sääntelymuutoksista ja vastuullisuusvaatimuksista. Kaikenkokoisille yrityksille erittäin ajankohtaisiin teemoihin johdattavat huippuasiantuntijat. Voit osallistua tapahtumaan paikan päällä Helsingissä tai etäyhteyden välityksellä.

Tutustu ja ilmoittaudu mukaan!

Yritysjohdon ohjelmat

Keskuskauppakamari on yritysjohdon kehityskumppani, joka sparraa hallitusten jäseniä, yritysjohtoa, nykyisiä ja tulevia johtoryhmäläisiä sekä julkisen sektorin päättäjiä mm. johtamisessa, vaikuttamisessa, viestinnässä, vastuullisuudessa ja kansainvälistymisessä. Tarjoamme myös Hyväksytty Hallituksen Jäsen -koulutusta englannin kielellä.

Tutustu ja ilmoittaudu mukaan!

Verokiila­laskuri

Palkansaaja arvostaa palkasta käteen jäävää rahamäärää. Yritykselle merkityksellistä on palkkauksen kokonaiskustannus.
Verokiilalaskurin avulla näet työnantajan palkkakustannuksen sekä työntekijän käteen jäävän tulon vuonna .

euroa kuukaudessa
viikkoa vuodessa

Lomaa kertyy keskimäärin viisi viikkoa vuodessa.

päivää vuodessa

Työntekijä on sairaslomalla keskimäärin 10 päivää vuodessa.

Kuukausi­palkkasi on

Lomarahasi on silloin noin € / kk

Josta saat itsellesi

Ansiotuloverot ja vakuutusmaksut ovat

= verokiilasi

Työnantajallesi maksettavaa kertyy

100 euron palkankorotuksesta
työnantaja maksaa
ja sinulle jää käteen €.

Verokiila muodostuu

%
%
%
%

Nettopalkka

eli käteen jäävä palkkasi.

Ansiotuloverot

Palkasta maksettava kunnallisvero, valtion tulovero, YLE-vero sekä kirkollisvero kirkkoon kuuluvilta. Työnantaja pidättää ennakkoverot palkasta ja tilittää ne Verohallinnolle. Jos palkasta ei ole pidätetty riittävästi ennakkoveroja, maksat puuttuvat verot jälkikäteen jäännösverona.

Työntekijän vakuutusmaksut

Työntekijä maksaa verojen lisäksi osuuden veronluonteisista vakuutusmaksuista, joita ovat työeläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu sekä sairausvakuutusmaksu. Työeläkemaksulla rahoitetaan eläkkeitä. Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan pääasiassa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Sairausvakuutusmaksulla rahoitetaan sairauden hoidon aiheuttamia kustannuksia, lyhytaikaista työkyvyttömyyttä sekä raskauden ja lapsen hoidon aiheuttamia etuusmenoja. Työnantaja pidättää maksut palkasta ja tilittää ne vakuutusyhtiölle (työeläkemaksu), Työllisyysrahastolle (työttömyysvakuutusmaksu) ja Verohallinnolle (sairasvakuutusmaksu).

Työnantajan vakuutusmaksut

Työnantaja maksaa palkan lisäksi veronluonteisia vakuutusmaksuja, joita ovat työeläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu, tapaturmavakuutusmaksu sekä sairasvakuutusmaksu. Työeläkemaksulla rahoitetaan eläkkeitä. Tapaturmavakuutus kattaa työhön liittyvät tapaturmat, vammat ja ammattitaudit. Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan pääasiassa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Sairausvakuutusmaksulla rahoitetaan sairauden hoidon aiheuttamia kustannuksia, lyhytaikaista työkyvyttömyyttä sekä raskauden ja lapsen hoidon aiheuttamia etuusmenoja. Työnantaja tilittää sekä oman että työntekijän osuuden maksuista vakuutusyhtiölle (työeläkemaksu, tapaturmavakuutus), Työllisyysrahastolle (työttömyysvakuutusmaksu) ja Verohallinnolle (sairasvakuutusmaksu).

Näin vuotesi jakautuu:

Töissä
kuukautta
päivää
  • Töissä kuukautta päivää
  • Lomalla päivää
  • Arkipyhiä päivää
  • Sairaslomalla päivää

Työssäolo­kuukauden hinta:

Jos palkkakustannuksesi jaetaan todellisille työssäolokuukausille, yhden kuukauden hinnaksi tulee:

Verokiila taustat 2024

Perustiedot

Asuinkuntasi, ikäsi, mahdollinen jäsenyytesi kirkossa sekä työnantajasi sektori vaikuttavat veroihisi ja maksuihisi.

  • Asuinkunnan mukaan määräytyy sekä kunnallisvero että mahdollinen kirkollisvero.
  • Jos olet 53–62-vuotias, työeläkemaksusi on 8,65 % eli 1,5 % korkeampi kuin sinua nuoremmilla tai vanhemmilla työntekijöillä.
  • Lomarahat määräytyvät seuraavasti: Lomaviikot * 50 % * (kuukausipalkka/4)

Laskurissa käytettävät veroasteet sekä vähennykset ovat vuoden 2024 verotuksen mukaisia. Veroja ja maksuja menee seuraavasti:

Palkasta:

  • Työeläkevakuutusmaksu 7,15 % (alle 53-v. tai yli 62-v.) ja 8,65 % (53–62-v).
  • Työttömyysvakuutusmaksu 0,79 % (18-64-vuotiaat; muuten 0)
  • Päivärahamaksu 1,01 %, jos vuosittaiset bruttotulot ylittävät 16499 € (muuten 0 €).
  • Kunnallisvero, riippuu asuinkunnasta.
  • Kirkollisvero, riippuu asuinkunnasta. Laskurissa on käytetty evlut. kirkon veroprosentteja.
  • YLE-vero, riippuu tuloista, mutta on enintään 163 euroa vuodessa (2,5 % 14 000 euroa ylittävistä yhteenlasketuista puhtaista tuloista. Enintään 14 000 euron puhtaasta tulosta veroa ei peritä. Puhdas tulo saadaan, kun tulosta vähennetään tulonhankkimiskulut.)
  • Valtion tulovero on progressiivinen eli riippuu tulotasosta.

Sairaanhoitomaksu:

  • Sairausvakuutusmaksun sairaanhoitomaksu: 0,51 % kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta

Lisäksi työnantaja maksaa:

  • Työeläkevakuutusmaksu on keskimäärin 17,34 % palkasta.
  • Työttömyysvakuutusmaksu, joka riippuu palkkasummasta. Laskurissa on käytetty keskimääräistä, joka on 0,82 % palkoista.
  • Työtapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut, keskimäärin 0,76 %
  • Työnantajan sairausvakuutusmaksu, 1,16 % (16-67-vuotiaat; muuten 0)

Vähennyksinä laskurissa otetaan huomioon verottajan automaattisesti tekemät vähennykset.

  • Ansiotulovähennys (aikaisemmin kunnallisverotuksen ansiotulovähennys)
    • Vähennys on 51 %, kun vähennykseen oikeuttavat tulot ovat 2 500–7 230 euroa.
    • Vähennys on 28 % siitä osasta, joka ylittää 7 230 euroa.
    • Jos puhdas ansiotulosi on yli 14 000 euroa, yli menevältä osalta vähennyksen määrää pienennetään 4,5 %:lla.
    • Enimmäismäärä 3570 euroa.
  • Perusvähennys (aikaisemmin kunnallisverotuksen perusvähennys)
    • Vähennys on enintään 3 980 euroa.
  • Jos puhdas ansiotulo on yli 3 980 euroa kaikkien verotuksessa tehtävien vähennysten jälkeen, vähennystä pienennetään 18 %:lla ylimenevän tulon määrästä.
  • Perusvähennystä ei voi saada osittaisenakaan, jos puhdas ansiotulo on vähennysten jälkeen yli 29 092 euroa.

Työtulovähennys:

  • Alle 65-vuotiailla työtulovähennys palkka- ja yrittäjätulosta enintään 2 140 euroa
  • Ennen verovuoden alkua 65 vuotta täyttäneille työtulovähennys on enintään 3 340 euroa
  • Vähennys on 12 % vähennykseen oikeuttavista tuloista 2500 euroa ylittävältä osalta
  • Vähennyksen määrää pienennetään 2,03 %:lla puhtaan ansiotulon 23 420 euroa ylittävältä osalta ja 1,21 % 71 900 euroa ylittävältä osalta
  • Työtulovähennys tehdään ensisijaisesti valtion tuloverosta
  • Tulonhankkimisvähennys 750 €
  • Vakuutusmaksujen vähennykset tuttuun tapaan

Lisää tietoa verottajan tekemistä vähennyksistä löydät verohallinnon sivuilta.

Muut tulot sekä tulonsiirrot

Verokiilalaskurilla voi tarkastella vain palkkatuloihin kohdistuvaa verorasitusta eläke-, tai yrittäjätulon erilaisen verotuksen takia. Myöskään tulonsiirtoja ei ole laskurissa huomioitu.

On mahdollista, että tulevaisuudessa entistä useampi suomalainen saa sekä työtuloa että sosiaaliturvaa. Niiden tehokkaampi ja oikeudenmukaisempi yhteensovittaminen on tärkeää. Nykyisessä järjestelmässä palkkatulojen kasvattaminen ei aina ole taloudellisesti kannattavaa, sillä tulot saattavat kasvaa vain vähän sekä kiristyvän verotuksen että vähenevien etuuksien vuoksi.

Vapaapäivät, vuosilomat ja sairaslomat

Verokiilalaskuri ottaa työhön kohdistuvien suorien kustannusten lisäksi huomioon myös poissaoloista johtuvat menetykset. Tosiasialliset työkuukaudet saadaan seuraavasti:

(261 arkipäivää – 7 arkivapaata – lomaviikkosi*5 – sairaspäiväsi)/12

Kun koko vuoden kustannukset jaetaan tehdyille työkuukausille, saadaan kuukauden työpanoksen kustannus. Palkan kasvaessa myös kustannukset kasvavat, ja monissa työsuhteissa kuukauden työpanoksen hinta verrattuna nettopalkkaan on yli kaksinkertainen.

Verokiilalaskuri esittää ainoastaan työsuhteen kustannukset. Tehdyn työn on oltava riittävän kannattavaa, että sillä voidaan kattaa myös yrityksen muut kustannukset, kuten materiaalit, koneet ja vuokrat sekä mahdollinen voitto ja siitä maksettava vero.

Sairaslomien kymmenen ensimmäisen päivän palkanmaksu on kokonaan työnantajan vastuulla. Pidempien sairaslomien kustannuksiin osallistuu myös Kela maksamalla sairaspäivärahaa. Lähes kaikissa työehtosopimuksissa on sovittu kymmentä päivää pidemmistä palkallisista sairaslomista, jolloin Kelan sairaspäiväraha maksetaan suoraan työnantajalle.

Laskurissa on oletettu, että jos sairaslomia on 20 päivää tai vähemmän, työnantaja maksaa kokonaan kustannukset. Jos työntekijä on esimerkiksi neljä viikon mittaista tai kaksi 10 päivän mittaista jaksoa sairaana vuoden aikana, Kela ei osallistu kustannuksiin. 20:en ylittävien sairaspäivien osalta laskurissa on käytetty Kelan sairaspäivärahan laskukaavaa, jonka löydät täältä. Laskurissa huomioidaan enintään 40 sairaspäivää, koska sitä pidempien sairausjaksojen aikana palkanmaksu useimmissa tilanteissa keskeytyy.