Vaikka Suomi on pärjännyt maailmanlaajuisesti tarkasteltuna covid-19:n kanssa hyvin, lopputulos eli yhteiskunnan avautuminen ja normaalin elämän jatkuminen on se, mikä lopulta ratkaisee. Jos Suomi tulee koronasta ulos muita maita myöhemmin, ei alun hyvällä menestyksellä koronan hoidossa ole mitään merkitystä, muistuttaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Anne Horttanainen.
”Nyt on tehtävä kaikki mitä voidaan, että yhteiskunta avautuu mahdollisimman pian. Tässä kilpajuoksussa on kyse suomalaisten hyvinvoinnista, työpaikoista, yritysten mahdollisuuksista, verovaroista, ihan kaikesta”, Horttanainen sanoo.
Horttanaisen mukaan uutiset rokotusvauhdin hitaudesta Suomessa ovat huolestuttavia. Suomella on hyvä, normaalioloissa erinomaisesti toimiva rokotusjärjestelmä, mutta koronan kanssa mikään ei ole normaalia, Horttanainen muistuttaa.
Myöskään nyt laadittu rokotusjärjestys ei saa olla hidaste.
”Rokotteita ei saa makuuttaa varastossa rokotejärjestyksellä perustellen. Prioriteettina pitää olla suomalaisten mahdollisimman nopea rokottaminen. Jos jostain syystä, esimerkiksi lomien takia rokotetta ei voida antaa järjestyksessä ensimmäisinä oleville, pitää siirtyä seuraavaan rokotettavien joukkoon. Rokotteet pitää saada nopeasti sinne, minne ne kuuluvat eli suomalaisten käsivarsiin”, Horttanainen sanoo.
Maan hallituksella pitäisi olla kunnianhimoinen tavoite siitä, että laumasuoja olisi saavutettu ennen juhannusta.
Moni muu maa, esimerkiksi Iso-Britannia, on rakentanut normaalikäytännön päälle lisäjärjestelmän ja saanut rokotukset käyntiin ennätysvauhtia. Myös Tanskassa on huomattavasti Suomea ripeämpi rokotusvauhti.
”Suomenkin kannattaisi vakavasti harkita työmarkkinajärjestöjen tekemää ehdotusta siitä, että rokotusten järjestämiseen otettaisiin julkisen puolen lisäksi vahvasti mukaan yksityinen puoli. Vähintäänkin työikäiset pitäisi voida rokottaa hyvin toimivan työterveyshuollon kautta. Jos rokotteelle saataisiin sadan prosentin kela-korvattavuus, suomalaisten rokotukset saataisiin nopeasti läpivietyä”, Horttanainen sanoo.
Rokottamista ei myöskään pidä vaarantaa kankeilla ajanvarausjärjestelmillä, rokotekorteilla, kehnoilla tietojärjestelmillä vaan hyödyntää parhain mahdollisin tavoin jo olemassa olevia resursseja sekä luomalla organisaatiorajat ylittäviä yhteistoimintamalleja.
Horttanainen pitää ehdottaman tärkeänä myös sitä, että rokottamiseen liittyvää viestintää selkeytetään.
”Kansalaisille pitää pystyä viestimään selkeästi koronarokottamisen suunnitelmasta, rokottamisen etenemisestä sekä siitä, missä aikataulussa voimme palata takaisin normaalimpaan elämään. Nyt käsillä olevat osin ristiriitaiset ja puutteelliset tiedot ovat omiaan heikentämään kansalaisten luottamusta poliitikkojen ja viranomaisten toimintaan”, Horttanainen sanoo.