Tammikuussa 2021 tulee voimaan merkittäviä veromuutoksia eri sektoreilla. Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää listaa yritystoimintaan vaikuttavat verotrendit vuodelle 2021.
Verokannustimia tarjolla määräajaksi
Määräaikaiset investointien verokannustimet saavat jatkoa, kun hallitus pyrkii vauhdittamaan yritysten ja tutkimusorganisaatioiden TKI-yhteistyötä ylimääräisellä verovähennyksellä. Vuoden 2021 alusta solmitut tutkimusyhteistyösopimukset voivat oikeuttaa yrityksen vähentämään tutkimusorganisaation lähettämistä laskuista 50 prosentin suuruisen ylimääräisen verovähennyksen. Verokannustin on voimassa verovuoteen 2025 saakka, jolloin tulevat valtaapitävät joko päättävät jatkosta tai hautaavat sen.
Myös liikenteen päästövähennyksiin tähtäävät verokannustimet säädettiin määräaikaisiksi. Nollapäästöisten työsuhdeautojen, eli käytännössä täyssähköautojen, verotusarvoa alennetaan autoedun määrää laskettaessa 170 eurolla kuukaudessa verovuosien 2021-2025 ajaksi. Lisäksi oman tai työsuhdesähköauton lataaminen työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä on verovapaa työsuhde-etu vuosina 2021-2025. Nämä määräaikaiset edut on ilmeisesti tarkoitettu myös jäämään määräaikaisiksi.
Ilmastotavoitetta tuetaan porkkanan lisäksi kepillä
Sähköautoiluun liittyvien verokannustimien lisäksi hallitus vauhdittaa ilmastotavoitteensa saavuttamista alentamalla veroluokan II sähköveron alimmalle EU:n sallimalle tasolle samalla, kun energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksesta eli energiaveroleikkurista luovutaan asteittain vuosina 2021-2024. Muutosten tarkoituksena on kannustaa energiaveron palautuksen piirissä olevia toimijoita ripeisiin päästövähennyksiin lähivuosina.
Energiaverotuksen muutoksilla on myös fiskaalisia tavoitteita. Esimerkiksi lämmityspolttoaineiden veronkorotuksilla tavoitellaan päästövähennysten lisäksi lisätuloja valtiolle. Verotuloja kerryttävät myös elokuussa 2020 voimaan tulleet liikenteen polttoaineiden veronkorotukset, sillä vaihtoehdot kumipyöräkuljetuksille ovat Suomessa vähissä.
Kansainvälisen verotuksen muutokset ovat nyt direktiivien sijaan omaa tuotantoa
Päättyneellä vuosikymmenellä kansainvälisen verotuksen muutokset johtuivat etenkin OECD:n ja EU:n hankkeista, joilla ehkäistään veropohjan aukkoja ja voitonsiirtoa alemman verotason maihin. Sen sijaan vuonna 2021 voimaan tulevat kansainvälisen verotuksen muutokset ovat Suomen omia uudistuksia.
Suomi ottaa ensimmäisenä valtiona koko maailmassa käyttöön OECD:n Treaty Relief and Compliance Enhancement -mallin mukaisen verotusmenettelyn osingoille, joita pörssiyhtiöt maksavat ulkomaisille hallintarekisteröidyille osakkeille. Jotta osinkojen lähdeverotus voidaan jatkossa toimittaa verosopimuksen mukaisesti, ulkomaisten finanssialan toimijoiden tulee rekisteröityä Verohallinnon rekisteriin ja toimittaa osingonsaajista tietoja suoraan Verohallinnolle. Nähtäväksi jää, missä määrin ulkomaiset toimijat haluavat pienen markkinan vuoksi toteuttaa muutoksen ja ottaa vastuun tietojen oikeellisuudesta, ja miten tilanne vaikuttaa suomalaisten pörssiosakkeiden houkuttelevuuteen sijoittajien silmissä.
Verohallinto, osinkoja jakavat pörssiyhtiöt sekä ulkomaiset finanssilaitokset ovat pystyneet varautumaan osinkoverotuksen menettelymuutokseen muutaman vuoden ajan, sillä päätös eduskunnassa tehtiin jo alkuvuodesta 2019. Sen sijaan yleisen verovelvollisuuden laajentamisesta Suomesta käsin johdettuihin ulkomaisiin yhteisöihin päätettiin eduskunnassa vasta muutama viikko sitten. Muutoksen myötä tuhansien ulkomaisten yhteisöjen verotuksellinen kotipaikka käy vuoden 2021 alussa epäselväksi. Koska verosopimukset rajoittavat Suomen verotusvaltaa, verotuksellisen kotipaikan selvittäminen vaatii monessa tapauksessa valtioiden toimivaltaisten viranomaisten väliset tapauskohtaiset neuvottelut, jotka kestävät vuosia. Verotuksellisen kotipaikan epäselvyys vaikuttaa paitsi yhteisön veronmaksuvelvollisuuteen, myös rajat ylittävien liiketoimien verotukseen ja liikekumppaneiden veronpidätysvelvollisuuksiin.
Kummallakaan kansainvälisen verotuksen uudistuksella ei varsinaisesti tavoitella lisää verotuloja Suomeen. Molempien kohdalla on aiheellisesti kysytty, ylittävätkö uudistusten haittavaikutukset niillä tavoitellut hyödyt. Nämä kysymykset ovat erityisen tärkeitä myös jatkossa, sillä seuraavia uudistuksia valmistellaan jo.