Uudessa Virtuaalivisiitti maailmalla -sarjassa pureudumme Keskuskauppakamarin asiantuntijoiden kansainväliseen työhön korona-aikana. Ensimmäisessä osassa matkustetaan Brysseliin.
Vuosi koronapandemian puhkeamisen jälkeen Eurooppa käy yhä tiukkaa taistelua sitkeää virusta vastaan, mutta valoa on jo näkyvissä. Viime päivien hapuilusta huolimatta Eurooppa on voittamassa tämän koronasodan ja siirtymässä uuteen normaaliin. Koronakriisin jälkipyykkiä pestään vielä pitkään, mutta nyt jo voidaan esittää alustavia arvioita Euroopan unionin onnistumisesta ja tulevasta suunnasta.
Kriisi yhdisti jälleen Euroopan unionin. Tehohoidon aloittamisessa koronakriisin alkuvaiheessa EU ja sen 27 jäsenmaata osoittivat oppineensa edellisistä kriiseistä. Päätökset massiivisista taloustoimista saatiin tehtyä nopeasti ja annettiin vahva signaali Euroopan talouden kriisikestävyydestä. Samalla pystyttiin myös turvaamaan sisämarkkinoilla pääsääntöisesti kaupankäynti ja tavaroiden liikkuvuus ihmisten jäädessä etätöihin ja eristyksiin.
Elpymispaketti rauhoitti markkinat. Saksan vahva EU-puheenjohtajuus liittokansleri Merkelin johdolla osui EU:n kannalta oikeaan aikaan. Toki EU:n yhdessä sopimat, Saksan ja Ranskan virittelemät elpymistoimet herättävä syystäkin tiukkaa, välillä populististakin keskustelua kansallisesti, mutta vaihtoehtoisia malleja koko Euroopan talouden pelastamiseksi on vähemmän ollut kritisoijilla esittää. Suomessakin käytävässä keskustelussa on jääty junnaamaan nollasummapeliin EU:n rahoitusratkaisuissa, kun EU-jäsenyyden ja elpymistoimien hyödyt ja haitat pitäisi Suomessakin nähdä laajemmin.
Elpymistoimet kriittisessä tarkastelussa. Euroopan yhtenäisyyden ja elpymisen kannalta ratkaisevaa on, kuinka hyvin keväällä 2021 eri EU-maat pystyvät rakentamaan kansalliset elpymistoimensa tavalla, joka uudistaa, tervehdyttää ja vahvistaa koko EU:a ja sen 27-jäsenmaan talouksia suhteessa muuhun maailmaan sekä varmistaa myös sisämarkkinoiden tehokkaamman ja tasavertaisemman toiminnan kaikkien EU-maiden yritysten kannalta. Koronakriisi voi olla se momentum, jolloin vihreän kasvun ja digitalisaation edelläkävijä EU vahvistaa kansainvälistä kilpailukykyään suhteessa maailman talouden vetureihin – Kiinaan ja USA:aan. Samalla EU:n pitäisi osata fiksusti vahvistaa kriisikestävyyttä ja omavaraisuuttaan syyllistymättä protektionismiin ja valtiokapitalismiin.
Suomen oltava hereillä EU-pöydissä. Suomen talouden ja yritysten kannalta edessä on erittäin mielenkiintoiset ajat, kun EU:sta on tulossa lähiaikoina linjauksia teollisuus-, investointi-, innovaatio- kauppa- ja metsä- sekä energiapolitiikasta, sääntelyä ilmastotoimista kuten hiilitulleista ja vihreästä siirtymästä, digitalisaatiosta, sisämarkkinoista valtiontuet ja työelämä mukaan lukien. Britannian jätettyä EU-pöydät Suomen on tehostettava vaikuttamista eri tasoilla ja eri tavoin. Uudenlaisia kumppanuuksia on löydettävä jäsenmaiden ja niiden yrityselämänkin kesken. EU:n tulevien politiikkalinjausten ja sääntelytoimien onnistuminen on elintärkeätä myös Suomen hyvinvoinnin ja talouden menestymisen kannalta. Siksi Suomessakin olisi nyt panostettava aidosti tekemään työtä sen eteen, miten saamme EU:sta entistä paremman ja laajemmin lisäarvoa kaikille suomalaisille kansalaisille ja yrityksille tuottavan toimijan. Nyt ei ole aika jäädä pohtimaan, ollako vai eikö olla EU:n jäsen. Eikä nyt ole aika käydä kuntavaalejakaan EU-teemoilla.
Timo Vuori toimii Keskuskauppakamarin johtajana sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenenä. Hän tapasi Suomen EU-suurlähettiläs Marja Rislakin yhdessä Keskuskauppakamarin kansainvälisen kaupan valiokunnan yritysedustajien ja Metsäteollisuuden kauppapoliittisen ryhmän kanssa. Blogi perustuu henkilökohtaiseen tilannearvioon.