Työmarkkinoilta kantautuu positiivisia uutisia. Työllisyys on kasvussa ja työttömyys laskussa. Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurin mukaan työllisyys on nyt 110 000 työllisen päässä hallituksen asettamasta alkuperäisestä tavoitteesta. Myös lomautuksia ja pitkäaikaistyöttömyyttä on edelleen paljon.
”Nyt seurataan tarkasti talouden isoa kuvaa. Monet indikaattorit viittaavat siihen, että koronan jälkeinen kasvu on alkanut. Näin on myös työmarkkinoilla, kun vuodentakaiseen verrattuna työllisyys kasvoi ja työttömyys väheni toukokuussa”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Kotamäen mukaan ei pidä tulkita, että koronakriisi olisi ohitse.
”Kokoaikaisten lomautusten määrä on edelleen koholla, kun laskentapäivänä oli reilusti yli 40 000 ihmistä lomautettuna. Tämä on karkeasti viisinkertainen lukema normaaliin verrattuna. Kaikki työntekijät eivät ole pystyneet palaamaan työpaikoilleen”, Kotamäki sanoo.
Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on koholla ja luku on ollut yli 100 000 jo kolmen kuukauden ajan peräjälkeen.
”On tavallista, joskin valitettavaa, että pitkäaikaistyöttömyys nousee taantumien aikana. Nyt nousu on ollut tasaista joka kuukausi koronakriisin alusta asti ja tällä hetkellä yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita on yli 110 000. Pitkäaikaistyöttömien määrä ei valitettavasti ole näyttänyt hidastumisen merkkejä – ainakaan vielä”, Kotamäki sanoo.
Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvulle on Kotamäen mukaan useita syitä.
”Siellä on sekä työn kysyntään että tarjontaan liittyviä syitä. Joidenkin väestöryhmien uudelleentyöllistyminen on vaikeaa, kun he kerran joutuvat työttömiksi. Esimerkiksi lähellä eläkeikää olevien olisi parasta jatkaa työssä eläkeikään saakka, koska työllistymisen todennäköisyys alkaa olemaan matalahko. Toisaalta kaikki työttömät eivät välttämättä heti hakeudu töihin työttömyysturvan pitkän keston takia (400 päivää). Riskinä tässä on ammattitaidon rapistuminen, kun ollaan poissa työstä”, Kotamäki sanoo.
Kotamäen mukaan pitkäaikaistyöttömyyteen vaikuttaa voimakkaasti myös suhdannetilanne.
”Jos markkinat eivät vedä, niin uusien työntekijöiden rekrytointi vähenee. Koronakriisi on konkreettisesti sulkenut monia työpaikkoja ja vähentänyt tiettyjen alojen hyödykkeiden kysyntää. Näin ollen ihmiset, jotka normaaleina aikoina olisivat kenties työllistyneet, ovat nyt vielä työttömiä kasvattaen pitkäaikaistyöttömien määrää”, Kotamäki sanoo.
Talouspolitiikan näkökulmasta on syytä kysyä, kuinka pitkäaikaistyöttömyyttä olisi mahdollista painaa alas.
”Aktiivinen työvoimapolitiikka on tärkeää. Myös työnteon kannusteet tulisi olla kunnossa. Vippaskonsteja ei ole: velvoittava työvoimapolitiikka ja työmarkkinoille suuntaavat työttömyysturvan ehdot ovat kaiken keskiössä.”
Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskuri löytyy täältä. Sivustolla pidetään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista.